RADIO KAJAUS ALKUA
28.10.1989 ->vuoteen 1992
Alkoipa kerran Kainuussa Radio Kajaus 28.10.1989
Sivustolle tuodaan ohjelmia ja materiaalia Radio Kajauksen ensimmäisiltä vuosilta. Yläpuolen kuvassa Mikko Jussila työn touhussa.. Virallista arkistoa ei ole, mutta yksityisiltä tallenteilta digitoidaan. Äänitteistä on poistettu musiikki. Joitakin nauhoja on käsitelty tekoälyllä esimerkiksi kohinanpoistosyistä. Sivusto keskittyy toimitusjohtaja Pekka Turpeisen perustaman Radio Kajauksen alkamisen ensimmäisiin lähetysvuosiin 1989-1992.
Yhteys:
mikko.hannula@radiokajausalkua.fi
kurkkaa myös:
lammikko.com & mikkohannula.fi
WANTED – ETSINTÄKUULUTUS! Löytyisikö sinulta – esim. C-kasetille nauhoitettuna – Radio Kajauksen alkuvuosilta (ehkä juuri 1990) Osku Laukkasen tekemä Irwin Goodman -haastattelu ja/ tai Juha Vainio (”Junnu”, ”Watt”), jota haastatteli Osku Laukkanen tai Henri Korkiakoski. Olisi hienoa julkaista täällä kaikkien kuultavaksi. Ota yhteyttä, mikäli löytyy!
KAKSINKERTAINEN SYKSYN SÄVEL -VOITTAJA JA YKSI OSTETUIMMISTA SUOMALAISISTA LEVYLAULAJISTA, RAINER FRIMAN, TÄYTTÄÄ 23.8.2026 68v. HÄN ANTOI HAASTATTELUT RADIO KAJAUKSELLE KEVÄÄLLÄ 1991 JA LOPPUVUODESTA 1992.
Frimanin syntymäajasta on nettitiedoissa kahta tietoa, mutta enemmän esillä on juuri 23. elokuuta. Elokuun 1958 hän mainitsee itsekin tässä haastattelussaan. Takana on ensimmäinen Syksyn Sävelen ykkössija 1990. Vaan kevääseen mennessä on vahvistunut näkemys iskelmäkeikkojensa lopettamisesta. Uutinen on aiheuttanut polemiikkia, mitä laulaja nyt taustoittaa. Valokiilassa -ohjelman juttutuokiossa puhutaan paljon henkeviä ja pohditaan muutenkin elämää sekä tulevaa.
Toiseen haastatteluun, Mikkofoni -ohjelmassa kuultuun, ja loppuvuoteen 1992 mennessä on tapahtunut paljon. Uusi voitto laulukilpailussa, äidin kuolema, kutsu Linnanjuhliin, kanssaihmisten auttaminen ja edelleen jatkuvat hengelliset pohdinnat.
SUOMUSSALMEN VASTUKSEN ISMO FALCK TÄYTTÄÄ LA 22.8.2026 KOMEASTI 60v. OLYMPIAHOPEAA BARCELONASTA 1992 YHDESSÄ TOMI POIKOLAISEN JA JARI LIPPOSEN KANSSA. ENNEN TUOTA EDESSÄ OLI MENESTYKSEKÄS VUOSI 1991, JOLLOIN TRIO PÄRJÄSI JO MM-KISOISSAKIN.
Ismo Falck kutsui kotiinsa Ylä-Kainuuseen. Puhuttiin miehestä itsestään, jousiammunnasta, urasta ja tulevasta. Kokeiltiin lajia. On helponnäköistä hänelle, joka urheilumuodon taitaa. Tavattoman työlästä ensikertalaiselle.
PESÄPALLON PUDOTUSPELIEN KÄYNNISTYTTYÄ ON HYVÄ MUISTELLAYHTÄ SOTKAMON JYMYN VUOSIKYMMENTEN TAKAISTA RATKAISIJAA. ASKO TUHKANEN OLISI 16.8.2026 TÄYTTÄNYT 67v. KUKAPA EI MUISTAISI VENYMISIÄ POLTTOLINJALLA TAI VAIKKAPA SYKSYN 1993 RATKAISUA.
Kauden 1990 vieraspelien otteluselostusten yhteydessä esiteltiin ennen pelien alkua kukin Jymyn pelaaja. Tuhkasen vuoro tuli heinäkuussa ennen kuin vierasottelu Alajärvellä alkoi.
TOSI PITKÄN LINJAN ORKESTERIT OVAT ELÄNEET SUOMESSA VUOSIKYMMENIÄ JA KEIKAILEET MIEHISTÖVAIHDOSTEN SIIVITTÄMÄNÄ NÄIHIN VUOSIIN SAAKKA. TOPMOST, KASEVA, COITUS INT JA THE FIRST.
Viimeksi mainitulta muistetaan ainakin kappaleet ”Meni hermot” ja ”Perjantai”. Ysärillä yhtyeen jäseniä Radio Kajauksessa haastatteli Osku Laukkanen.
NAISTEN SADAN METRIN SUOMEN ENNÄTYS 11,13 NATISEE JO LIITOKSISSAAN. SE:n ON JUOSSUT HELINÄ MARJAMAA PERÄTI 43 VUOTTA SITTEN. SAMANA KESÄNÄ 1983 MARJAMAA YLSI HARVINAISUUTEEN, KILPAILTUAAN MM-KISOJEN SATASEN LOPPUKILPAILUSSA.
Haastattelu Radio Kajaukseen tehtiin seitsemän vuotta myöhemmin.
KAJAANIN PALLOKERO ON OLLUT KAINUUSSA PESÄPALLOSSA SOTKAMON VARJOSSA. NYT KUITENKIN NOUSU NAISTEN SUPERPESIKSEEN ON MAHDOLLLINEN.
KPK:N TULEVAISUUTTA VISIOI JO 1991 PELINJOHTAJA-VALMENTAJA JORMA SÄKKINEN LUOTSATTUAAN SEURAN B-POJAT SM-PRONSSILLE.
Säkkinen taustoitti mahdollisuuksia ennen kauden ratkaisuotteluja. Ääneen ja esittäytymään pääsivät myös pelaajat. Jo tuolloin oli Lokka irti. Seuran synty on ollut arvovaltaisissa käsissä.
Kauden päätteeksi mitali tosiaan toteutui. Kolmannen sijan perään Jorma Säkkinen teki yhteenvetoa menestyskaudesta ja katsoi myös tulevaan.
MYÖS SOTKAMON JYMY MENESTYI JUNIOREISSA 1991. A-POIKIEN SUOMEN MESTARUUS RATKESI FINAALISARJAN TOISESSA OSAOTTELUSSA SIILINJÄRVELLÄ PÄIVÄÄ ENNEN MIESTEN IMATRALLLA PELATTUA RATKAISEVAA SM-FINAALIA.
Mantun montun reunalta raportoi pelinjohtoon kuulunut Lauri Jokela. Riemukkaissa tunnelmissa hän sai nluetella tuoreiden Suomen mestareiden nimet. Joukossa silloisessa A-poikaporukassa oli monta aikuisuuten kuuluisuuteen noussutta pelaajaa.
EDELLISKESÄNÄ 1990 JUHLIVAT PUOLESTAAN VUOKATIN VEDON F-JUNIORIT SM-HOPEAA.
Pelaajista Janne ja pelinjohdosta Jarmo Heikkinen taustoittavat Siilinjärvellä toteutuneen pesisleirin riemukkaita tunnelmia. Taas löytyy nimilistasta tuttujakin. Ja mukana on myös kolmas, tuntemattomaksi jäänyt haastateltava. Kuulostaa Jukka Ignatiukselta.
16.ELOKUUTA ON MERKITTÄVÄ PÄIVÄ MYÖS KULTTUURISSA. VUOSI SITTEN KATRI HELENA KRUUNASI URANSA STADIONILLA. ELVIS KUOLI 1977 JA GÖSTA SUNDQVIST 2003. SYNTTÄRIPÄIVÄ OSUU MYÖS; JARI SILLANPÄÄ, WALTTERI TORIKKA JA TUULA AMBERLA.
Lulu -hitillään suomalaiset reilut neljä vuosikymmentä sitten hurmannut Tuula Amberla saavuttaa 67 vuoden iän. Hänen tiensä iskelmätaivaan kärkipaikoille kulki erilaisia reittejä kuin monella muulla. Taustalla oli rock-yhtye Liikuvat Lapset. Nämä jutut ja paljon muuta Radio Kajauksen haastattelussa 34 vuoden takaa.
Mikko Jussila eli 1 Jussi Lammikko on 50.Mikko -la sivustolla lammikko.com, jossa tuore haastattelu 15.8.2026
https://www.youtube.com/watch?v=heHGVKW1YjM
– Jussi Lammikko kertoo lammikko.com myös siitä, miten alkoi soida Hurriganesin Get on SoJy:n ”maalilauluksi” DJ Pasi Heikkisen hyppysissä
HEINÄKUISENA TORSTAINA 18.7. 1991 OSKU LAUKKANEN JA MIKKO JUSSILA LÄHTIVÄT HALKI SAVON SELOSTAJA MIKKO HANNULAN MUKAAN TYÖREISSULLE IMATRALLE. PÄIVÄÄ SEURATTIIN RADIO KAJAUKSESSA JA HOMMIA PAISKITTIN LÄHES VUOROKAUDEN YMPÄRI. HANNU KAPANEN, JARMO KEKÄLÄINEN, ESA PAKARINEN JR. ASUNTOMESSUT, PERTTU HÄRKÖNEN. JA TOKI ITSE PELIKIN SEKÄ TUNNELMIA AUTOSTA MATKALTA.
Matka alkoi Kajaanista ennen aamukahdeksaa. Ensimmäinen etappi oli Iisalmessa Radio Salmisen kanssa toteutetussa yhteislähetyksessä. Ihan kaikki kytkennät Kainuun suuntaan eivät olleet paikallaan. Virtaa kuitenkin piisasi jo menomatkalla ja toiveet olivat korkealla siitä, että päivän aikataulussa pystään. Kotistudiossa hommat hoiti Henri Korkiakoski.
NMT-yhteyksin pääosin toteutettu Kuopion pysähdys ja turistikohteiden esittely KalPa:n silloisen kakkosvalmentajan Hannu Kapasen ja seuraan palanneen Jarmo Kekäläisen kanssa tarjoaa tunnelmat Savon pääkaupungin torilta ja satamasta.
Kesän 1991 asuntomessut pidettiin Varkaudessa. Retkikunnan kolmas pysähdyskaupunki loi katsauksen myös alkuvuodesta 2026 kuolleen Esa Pakarinen jr:n esittelyyn kuuluisan isänsä museosta. Välillä NMT-yhteys oli heikohko. Studiossa Teija Lukkari. Asuntomessuista puolestaan tietoa ohjelmaan toi Varkauden matkapalvelun toimitusjohtaja Juha Koivula.
Aikataulu pysähdyspaikoissa venähti ja alkoi olla jo kiire perille toteuttamaan otteluselostusta Imatra-Sotkamo. Työkaverit rupesivat jututtamaan autossa kuljettaja-selostajaa Minä -ohjelman hengessä, varsin suorasukaisin kysymyksin.
Yksi lossin avulla tehty vesistön ylitys, perillä entinen sotkamolaispelaaja Perttu Härkönen, pelissä Imatran hallintaa sekä vielä aika uupuneet yön hetket paluumatkalla Varkaudessa ja Iisalmessa. Näistäkin tallenteita on säästynyt.
Tarjolla myös laajennettu versio tuosta viimeisestä audiosta (lossi, Perttu, paluu). Sisältää mainitut ja myös itse otteluselostuksen Radio Kajauksesta. To 18.7.1991 edellissyksyn finalistit sarjapelissä IPV-SoJy. Kotitoimituksessa Kaje Komulainen. Tihkusateesta huolimatta lähes 4300 katsojaa, tosin alla oli Vimpelissä pelattu ottelu ViVe-AA, joka keräsi runkosarjaan jopa 4700 katsojaa. Mutta tästä tunnelmiin. Kenttä lähestyy, peli pelataan ja paluumatkakin koittaa rankan päivän päätteeksi.
EPPU NORMAALIN 50V URAN VIIMEISET KEIKAT KUULTIIN NÄINÄ PÄIVINÄ, KUN TAAS LAPINLAHDEN LINTUJEN YLI NELIKYMMENVUOTINEN TAIVAL PÄÄTTYI VIIME VUONNA.
Lapinlahden Linnut aloitti toimintansa 1983 ja päätti keikkailunsa Helsingin Kulttuuritalolla 2025. Kesällä 1990 ”Lapparit” esiintyi Kajaanissa ravintolakeikoilla. Mikko Jussila haastattelee.
JOUTSENLAULU JA RAKKAUS ON LUMIVALKOINEN. JUSSI HAKULINEN SÄVELTÄJÄNÄ JÄTTI TOKI PALJON MUUTAKIN JÄLKEENSÄ. AIKA TÄYTTYI NELJÄ VUOTTA SITTEN 9.8.2022
Alkuperäisen Yö-yhtyeen keulakuvana Olli Lindholmin rinnalla Jussi Hakulisesta kasvoi nopeasti tunnettu muusikko. Välillä Yö-yhttye jäi, mutta laulut elivät koko ajan. Yhteistyöhön palattiin uudelleen. Ja muitakin projekteja oli päällä. Haastattelu vuodelta 1991, kun ilmestyi oma levy Pennitön Onassis. Jutunaiheina myös Yö-yhteistyö, porilaisuus, uskonnollinen symboliikka sanoissa ja kotiseudun uusien bändien näkymät.
KESÄN KÄÄNTYESSÄ SYKSYKSI KOULUT OVAT KÄYNNISTYNEET. KOLME JA PUOLIVUOSIKYMMENTÄ SITTEN, SYKSYLLÄ 1992, KAJAANISSA HUOMIOTA HERÄTTI TYTTÖLUOKKA.
Rinnekoulun 1B-luokan tyttöluokka-projektista kertovat lisää projekstinkohtaja Hillvi Ruotanen ja luokanopettaja Lea Tuulenkari. Minna Jauhiainen haastattelee.
RADIOAMATÖÖRITOIMINTAA KAINUUSSA. MINNA JAUHIAISEN HAASTATTELUSSA MAAKUNNAN AINOAN KERHON, KAJAANIN KORVENPOIKIEN PUHEENJOHTAJA OLAVI ALA-HIIRO.
1990-luvun alussa ei vielä ollut internettiä mullistamassa radioamatöörien toimintaa. Juttutuokiossa Ala-Hiiro kertoo, milllaisia mahdollisisuuksia ja vaatimuksia toimintaan liittyy. Mukaan voi liittyä kuka vaan. Tuolloin jäseniä oli kolmisenkymmentä.
PASTARUOAT NOUSIVAT SUUREEN SUOSIOON SUOMALAISPÖYDISSÄ JO VUOSIKYMMENIÄ SITTEN. AIHEESEEN PEREHDYTTIINAINAKIN 1992 ”MINNAN SEURASSA -OHJELMASSA” RADIO KAJAUKSESSA.
Radio-ohjelmaa on käsitelty tekoälyllä ja siitä on italialainen musiikki poistettu samalla tekijänoikeussyistä. Alkuperäinen nauhakaan ei ole säilynyt ihan ilman kohinoita. Ohjeet kuitenkin ruoanlaittoon sopivat yhä tähänkin päivään. Joten nyt vaan kuuntelemaan ja sitten hellat sekä uunit kuumiksi.
AULIKSEN PÄIVÄN JA PÄÄTTYVIEN YLEISURHEILUN EM-KISOJEN KUNNIAKSI ESIIN NOSTETAAN AULIS OJALAN ELÄMÄNTYÖTÄ. MONENLAISTA ON MAHTUNUT SOTILAIDEN KIEKONHEITON MM-KULLAN JÄLKEEN. KAJAANISSA CISM:n KISAT 1990 JA PERÄÄN JOUKKKUEEN JOHTAJAN TEHTÄVÄT EM-SPLITIIN 1990. JA SEURAAVANA VUONNA MM-TOKION 1991 TILANNEPÄIVITYSTÄ. LOPPUVUODESTA TILANNEPÄIVITYSTÄ MINÄ-OHJELMASSA, JOSSA MYÖS PERUSTEELLINEN SELVITYS, KUINKA SÄÄNTÖJÄ KOETELLEN TAPIO KORJUS PARSITTIIN VOITTOHEITTOKUNTOON KESKEN SOULIN OLYMPIAFINAALIN 1988.
Sotilaiden yleisurheilun MM-kisoja suunniteltiin ja suunnitelmia toteutettiin pitkäjänteisesti.
Nyt niihin tunnelmiin, kun CISM:n MM-kisojen startti lähestyi. Avajaiset ja kisat pidettiin olivat Kajaanissa heinäkuun lopulla 1990.
Sitten lähtötunelmat EM-Splitiin 1990
MM-yleisurheiluun 1991 liittyvä tilannepäivitys kesken Tokion kisojen syksyllä 1991 Pelin Henki -ohjelmassa. Muistutus siitä, mitä 1984 yleisurheilutapahtumat opettivat ja katsaus kuinka nyt Urheiluliitto lähestyy, kun esille on noussut erimielisyyksiä Risto Ulmalan kanssa.
Ja lopulta Minä -ohjelmassa Aulis Ojala 18.12.1991. Taustoitus siihen, miten eteni Los Angelesin kisojen aikainen doping-kohu. Samoin eikaperäinen selonteko Soulin keihäsfinaalin tapahtumista 1988, kun Tapio Korjukselle järjestettiin ulkopuolista apua kesken keihäsfinaalin. Ja paljon muutakin.
NELINKERTAINEN OLYMPIAVOITTAJA YLTÄÄ LASSE VIREN 77V IKÄÄN 22.7.2026. RADIO KAJAUS HAASTATTELI JUOKSIJASUURUUTTA KESÄLLÄ 1990, KUN MYRSKYLÄINEN VIERAILI MARKKINOINTIMATKALLA KAJAANILAISESSA URHEILUKAUPASSA.
HUOMENTA! RADIO KAJAUKSEN AAMUN ALKUA – UUDESSA STUDIOSSA KAJAHTAA – HERÄTTELIJÄNÄ OSKU LAUKKANEN
Toimittuaan vuoden verran, Radio Kajaus vaihtoi yhdessä yössä 18.7.1990 toimipaikkansa Kajaani Pikkupohjolankadulta Kauppakadun puolelle. Uuden studion korkkasi toimittaja Osku Laukkanen.
Toinenkin pätkä aamusta on säästyny. Osku jatkaa äänessä. Taustalla soinut musiikki on tekoälyn avulla häivytetty, tekijänoikeussyistä johtuen.
VIELÄKIN LISÄÄKAJAANIN UIMASEURAA, KS.ALLA
KAJAANIN UIMASEURAN SKOMPO-TEAM JA SEN VIISI UIMARITYTTÖÄ MENESTYIVÄT MAINIOSTI 1990-LUVUN TAITTEESSA. UIMARIT JA VALMENTAJAT ESITTELYSSÄ KISAKAJAUS -LÄHETYKSESSÄ SVUL:n TALVISUURKISOJEN AIKAAN.
Tiina Määttä, Tiina Elving, Tiina Haverinen sekä Hanna ja Kaisa Selesniemi sekä valmennustiimi Matti Sirkan johtama valmennusryhmä. Skompo-Team esittelyssä ohjelmakokonaisuudessa, josta musiikit on poistettu tekoälyllä tekijänoikeussyistöä. Haaveista toteutui aikanaan ainakin Kajaanin silloista suurempi uimahalli.
Puoli vuotta myöhemmin Kajaanin seurakunnan liikuntarippileirille Joutenlammen leirikeskuksessa osallistuivat Skompo-teamista ainakin Tiina Määttä ja Hanna Selesniemi. Heidän lisäkseen riparitunnelmistaan kertoo myös pesisjunnu Pia Koskelo.
Talvella 1992 Kajaanin Uimaseura ylsi myös jo SE-aikaan lyhyen radan SM-uinneissa Kuopiossa 4x100m sekauintiviestissä. Yhteensä tuliaisina oli 11 SM-mitalia. Jälkipelitunelmissa nyt myös Kaisa Kovalainen sekä Tiina Elfving ja puheenjohtaja Aulis Selesniemi.
Kesälla 1992, Barcelonan olympiakisojen lähestyessä Tiinat Määttä ja Elfving kertoivat uimarin arjestaan ja tulevaisuuden haaveistaan Radio Kajauksen Turistiradiossa:
LISÄTTY MÄKI-LOHILUOMAN YHDEN JOUKON YHTYETTÄ
YLEISURHEILU JA ARMAN DUPLANTISIN ME-YRITYKSET JA YLITYKSET. MONEN KESÄN PÄÄTEEMA. HARVA TIETÄÄ, ETTÄ VIIMEISIN KERTA KUN SUOMALAINEN ON YRITTÄNYT SEIPÄÄN MAAILMANENNÄTYSTÄ, NÄHTIIN SOTKAMON JUHANNUSKISOISSA 1982.
Pitkän uran musiikissa tehnyt ”Transitmies -hitillään” ison yleisön taannoin löytänyt Jouko Mäki-Lohiluoma nostatti riman 34v sitten silloisiin ME-lukemiin. Kertoi tarinansa taannoin Radio Kajauksessa valmistautuessaan 90-luvun keikalle Kajaanin kauppaoppilaitoksella kera Takapulpetin Pojat -yhteen, trion nokkamiehenä. Haastatettelua on käsitelty tekoälyllä taustamusiikin poistamisenksi. Ja vaikka tässä seiväsuran loppumisesta puhutaankin, niin myöhemmin Mäki-Lohiluoma ehti lajissa vielä aikuisurheilijanakin kunnostautua.
Tultaessa alkuvuoteen 1992 Mäki-Lohiluoma oli jalostanut uudeksi muodoksi musiikkinsa esittämisessä Yhden Joukon yhtyeen. Yksi mies ja monta soitinta ilahduttivat myös Kauklametsän salissa ja toki myöhemmin useasti muuallakin yli 3o vuoden aikana.
Mäki-Lohiluoma oli myös keskiössä Oulun Yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen Teemaseminaatyössä keväällä 1990 Takapulpetin pojat -yhtyeensä keulahahmona.
Teemaseminaari -työ, Kajaanin OKL:
Takapulpetin pojat -yhtyeen ala-asteen konserttiohjelmiston laulujen sanoitukset ja niiden heijastamat kasvatustavoitteet; Oulun yliopisto, kevät 1990
KESÄKAUDEN 1992 AIKANA KAINUUN MEHILÄISHOITAJILLA RIITTI TYÖSARKAA MYÖHÄISEN KEVÄÄN VUOKSI. TARHAUSTYÖTÄ JA HUNAJATUOTANTOA SEURATTIIN RADIO KAJAUKSESSA KEVÄÄSTÄ SYKSYYN.
Avausosassa MInna Jauhiainen kertoo maakunnan mehiläishoitajien määrän olevan 160 ja pesiä löytyvän yhteensä 600-700. Talvehtimisen jälkeisestä tilanteesta kertovat Kainuun mehiläishoitajat ry:n puheenjohtaja Osmo Latvakangas ja sihteeri Reijo Leinonen.
Seuraavan kaseteilta löytyneen osan toimittaa Kaje Komulainen, joka lopuksi löytää myös lemmikkikaniensa kanssa viihtyvän Kirsi Häkkisen.
Kauden päätteeksi yhteenvetoa kesäsätä tekee Minna Jauhiainen. Satokausi ei ollut tällä kertaa suotuisa. Haastateltavana Pertti Mikkonen Kainuun Hunajakeskuksesta.
ARJA KORISEVAN KESÄÄN KUULUI TANGOMARKKINAT 1992 JA TAAS KERRAN MYÖS NYT 2026. VUODEN 1989 TANGOKUNINGATTAREN SOTKAMON NAAPURIVAARAN KEIKKA OSUI 9.7. ILTAAN 34V SITTEN, KUN SOJY KOHTASI IPV:n. KORISEVA SAAPUI PÄIVÄN PESISVIERAAKSI ENNEN PELIÄ.
Hän heitti silloin jopa sellaisenkin ajatuksen, että voisi joskus työskennellä koulutuksensa mukaisesti luokanopettajana Sotkamossa. Vielä tämä ei ole toteutunut.
UUSIEN, ITSESANOITTAMIEN LAULUJENSA, ARJA KORISEVA TÄYTTI 61v TIISTAINA 21.4.2026. TUORE LEVY ILMESTYI MYÖS SYKSYLLÄ 1992, JOLLOIN TOIVAKKALAISELLA OLI PALJON HYVÄÄ KERROTTAVAA UUDELLEEN RADIO KAJAUKSESSA. PARISUHDE TULI JULKI JA EDESSÄ HÄÄMÖTTIVÄT EUROVIISUKARSINNATKIN.
Koriseva esiintyi muiden tunnettujen suomalaistähtien rinnalla Pohjois-Suomen Kalusteen syysjuhlissa. Jo aiemmin kesällä laulajaa siis kuultiin Pesisviikon lähetyksen Sotkamo-Imatra päivän pesisvieeraana. Syyshaastattelun perään kuullaan sen kesäisen juttutuokion ohjelmapuffi.
AINA SYMPAATTISESTI SOTKAMOON, PESÄPALLOON JA KAINUUSEEN SUHTAUTUNUT TOIMITTAJA ANTERO VIHERKENTTÄ NUKKUI POIS 15 KESÄÄ SITTEN.
Pesäpallokauden päätösristeilyllä 1992 Vipu hehkutti kyseisen kesän miesten ensimmäistä loppuottelua Hyvinkää-Sotkamo, jota ei televisioitu. Tuon ottelun Radio Kajaus -lähetyksen linkki taasen löytyy näiltä sivuilta. Viherkenttä puhui myös Jymyn tilanteesta ja tulevaisuudesta, hivenen vaihtoehtoisesta näkemyksestään kesän parhaiden palkitsemiseen ja aprikoiden omasta työvaihdoksestaan radiosta televisioon.
”VIPU” VIHERKENTTÄ OSALLISTUI YHTENÄ MONIEN MUIDEN JOUKOSSA 1995 GRADUUN ”RADIO TAI TELEVISIOTOIMITTAJINA TYÖSKENTELEVIEN LUOKANOPETTAJIEN URANVALINTAMOTIIVIT”.
Ohessa avattavissa ja luettavissa tekoälyn tekemä tiivistelmä siitä, kun tapasin Viherkentän lopputyötäni tehdessäni. Paketoituna ”Vipun” omakohtainen näkemyksensä siitä, miksi opettajista varsin usein tulee toimittajia.
Antero Viherkenttä opettajasta toimittajaksi
SAPSOJÄRVEN RANNALLA, SOTKAMON KESKUSTASSA SIJAITSEVAA KUULUISAA PESISSTADIONIA ON UUSITTU JA KUNNOSTETTU MYÖS KULUVANA KESÄNÄ. SUURIN VÄÄNTÖ TAIDETTIIN KÄYDÄ KUNNANVALTUUSTOSSA KUITENKIN JO JOULUKUUUSSA 1991, KUN PÄÄTETTIIN ENSIMMÄISEN KIINTEÄN, JA SILLOISEN YLEISURHEILUKENTÄN JUOKSURADAN SISÄPUOLELLE KOHONNEEN, KATSOMON RAKENTAMISESTA KESÄÄN 1992.
Seuraavassa raportti lama-aikaan osuneesta ratkaisevasta kokouksesta ja myös sen äänestyskäyttäytymisestä. Sotkamon Jymyn pesäpallojaoston puheenjohtaja ja kunnanvaltuutettu Unto Väisänen oli helpottunut pitkän illan päätteeksi. Hän suhtautui tuolloin 35v sitten myönteisesti myös siihen, että yleisurheilijatkin voivat jatkaa harrastustaan Sotkamon keskuskentällä.
HEINÄKUUN ENSIMMÄISELLÄ KOKONAISELLA VIIKOLLA 73 VUODEN IÄN SAAVUTTI KAJAANILAISLÄHTÖINEN SAKARI KUKKO. HÄN ON LUONUT MERKITTÄVÄÄ URAA PIIRPAUKE -YHTYEENSÄ JA MUIDEN MUSIIKKIPROJEKTIENSA MYÖTÄ.
Sakari Kukko ja Piirpauke esiintyivät alkuvuodesta 1992 Talvifolkit -tapahtumassa Kaukametsän salissa. Tuolloin tehdystä haastattelusta osa on säästynyt ja yhä sellaisenaan kuultavissa. Juttutuokiossa muistellaan Kukon musiikkiuran alkua Kainuussa ja myös Piirpauken esiintymisiä maailmalla.
PESÄPALLOKAUSI 1992 PÄÄTTYI HEHKEISSÄ KAINUULAISTUNNELMISSA. MESTARI-SOTKAMO JUHLI MYÖS KAUDEN PÄÄTÖSRISTEILYLLÄ, JOSSA NYT 15.7.2026 68V TÄYTTÄVÄ JUKKA LAAKSONEN KUULUI JUHLAVÄEN VIIHDYTYSJOUKKOIHIN.
Esiintymisten välissä viihdetaiteilija, imitaattori Laaksonen pysähtyi haastatteluun, jonka jälkeen työ laivalla jatkui. Tänään 15.7.2026 Laaksonen täyttää 68 vuotta. Hän on vuosikymmenten ajan kuulunut Suomen tunnetuimpiin koomikoihin ja juontajiin.
YKSI SUOMEN URHEILUHISTORIAN MONIPUOLISIMMMISTA MENETYJISTÄ ON RIIKKA NIEMINEN. NYKYINEN RIIKKA SALLINEN TÄYTTÄÄ 12.6.2026 53 VUOTTA. TYTTÖNIMELLLÄÄN HUIPULLE KOHONNUT KAKSINKERTAINEN JÄÄKIEKON OLYMPIAMITALISTI ON PELANNUT SM-TASOLLA MYÖS JÄÄ-JA KAUKALOPALLOA SEKÄ SUPERPESISTA. KANSALLISPELISTÄ HÄNELLÄ ON KOLME SM-KULTAA JA SAMAN VERRAN VUODEN PELAAJAN TITTELEITÄ.
Syksyllä 1992 kauden päätösristeylyllä Radio Kajauksen haastattelussa Riikka Nieminen kertasi menestyskesäänsä Lapuan Virkiän riveissä. Tuonakaan syksynä edessä ei lajivalinta vaan ura jatkui monipuolina ja vei Sallisen lopulta jopa jääkiekon IIHF:n Hall of Fameen.
MIKA MYLLYLÄ MENEHTYI 15 VUOTTA SITTEN 5.7.2011
Olympiavoittaja Mika Myllylän elämä päättyi varhaisessa keski-iässä. Suuria tunteita suomalaisille tuottanut maastohiihtäjä oli tuttu näky uransa aikana myös Kainuussa ja erityisesti Vuokatissa. Kesän 1992 Radio Kajauksen Turistiradion haastattelu tehtiin ruoholeikkureiden keskellä. Takana olivat jo MM-Val di Fiemme 1991 ja Albervillen olympialaiset 1992. Edessä MM-Falun 1993. Määrätietoisuutta löytyi.
TUSKIN KENESTÄKÄÄN MUUSTA SUOMALAISESTA JÄÄKIEKKOILIJASTA ON PUHUTTU NIIN PALJOA KUIN TEEMU SELÄNTEESTÄ, JOKA 3.7.2026 TÄYTTÄÄ 56 VUOTTA. HÄNEN MAINIOT MEDIATAITONSA TULIVAT ILMI MYÖS RADIO KAJAUKSEN ALKUVUOSIEN HAASTATTELUISSA.
KOLMOSRASTIN SIJAINTI ON KUHMO JA SIELLÄ LEIMATAAN TUNNELMIA KESÄN 1992 KAINUUN RASTIVIIKOLTA. TÄMÄN VUODEN KILPAILUHAN ON NYT KÄYTY SUOMUSSALMELLA. SUUNNISTUSJUHLAN KUNNIAKSI ON JULKAISTU MUISTOJA, PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN, VUOSILTA 1990-1992. TÄSSÄ TUNNELMIA 34 VUODEN TAKAA TUHKASÄRKÄLTÄ.
Äänessä tiistain tunnelmissa Päivi Autio, kajaanilainen Pentti, Suomussalmen Rastin Mikko Kanniainen, Seinäjoen Rasti-Jussien Pertti Huuri, Rasti-Hyryn Hannu Keränen, loimaalainen Paula Hakala, Kajaanin-93 Rastiviikkoa pohjustava Jorma Lappalainen, toimittaja-valmentaja Seppo Veijalainen, naisten 1993 tuleva voittaja Marja-Liisa Portin, kilpailunjohtaja Aila Flöjt sekä miesten sarjasta Reijo Viitanen.
TOISELTA RASTILTA LÖYTYY TUNNELMIA KESÄN 1991 SOTKAMOSTA. TÄMÄN KESÄN KAINUUN RASTIVIIKKOHAN ON NYT KÄYTY SUOMUSSALMELLA. SEN KUNNIAKSI ON JULKAISTU MUISTOJA, PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN, VUOSILTA 1990-1992. NYT PUOLANGAN 1990 JATKOKSI SEURAAVAN KESÄN KRV-TUNNELMIA 35 VUODEN TAKAA SAVUIAHOSTA. MUKANA ON MYÖS AUTENTTISENA KENTTÄKUULUTUKSENA PEKKA OKSALAN ÄÄNTÄ NAISTEN JA MIESTEN RATKAISUHETKILTÄ.
Ennen kuin päästään lauantain päätöshetkiin ja haastatteluihin, niin tunnelmistaan kertovat Kauko Martikainen, ensiapuryhmästä Reino Määttä, lääkäri Pekka Kinnunen, nuori menestyjä Tapani Väisänen, hiihtolegenda Veikko Hakulinen, ikinuori Edwin Kyllönen, Mika Kuisma, Marja-Liisa Portin ja päävalmentaja Reino Kukkonen.
KAINUUN RASTIVIIKKO KILPAILTIIN SUOMUSSALMELLA. SEN KUNNIAKSI ON JULKAISTU MUISTOJA, PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN, VUOSILTA 1990-1992. SARJAN ENSIMMÄINEN OSA PUOLANGALTA. RASTIVIIKKOA-90 PALJAKASSA POHJUSTETTIIN PERUSTEELLISESTI. MUKANA ON MYÖS AUTENTTISENA SELOSTUKSENA MIESTEN SARJAN YKKÖSEN MATTI KARVOSEN MAALIINTULO JA KOMMENTTI TUOREENA VOITTAJANA…. JA NYT VIELÄ LISÄÄ PÄÄTÖSPÄIVÄÄ… KS.ALLA
Puolangan kunnanjohtaja Raimo Karvonen sekä kilpailunjohtaja Martti Köngäs vauhdittavat tervehdyksilllään vieraiden lähtöä Puolangalle. Pääsihteeri Tapio Leväniemi sekä Köngäs uudelleen puolestaan ovat jo aattotunnelmissa Paljakassa. Sarjaa vaihtanut maailmanmestari Liisa Veijalainen pakkailee vielä kotonaan. Ratkaisuvälähdyksen perään kuullaan myös Leväniemen analyysi siitä, miten Puolangan Rastiviikko sujui sekä tulevaisuuden näkymät kohden seuraavan kesän Sotkamon tapahtumaa.
Naiset ja miehet maaliin. Kommentoimassa hetken Tapio Leväniemi ja Seppo Veijalainen. Haastattelussa voittajat Riitta Karjalainen ja Matti Karvonen. NMT-soundit selostuksessa.
KATINKULLASSA, VUOKATISSA; SOTKAMOSSA ROIHAHTI LIEKINHEITIN, KUN 1992 KÄYNNISTYI NOSTALGINEN MUSIIKKITAPAHTUMA BACK TO THE SIXTIES. AVAINTÄHTIIN KUULUNUT HECTOR ANTOI AVAUSSYKSYNÄ AATTOTUNNELMISSA HAASTATTELUN RADIO KAJAUKSELLE. TUSKIN KUKAAN SILLOIN VIELÄ TIESI, MITEN SUUREKSI TUOTE KASVAA JA JOHTAA MYÖS MESTARIT AREENALLA -SUURKONSERTTEIHIN.
Minna Jauhiainen tapasi Heikki Harman Katinkullassa juuri kun ensimmäisen tapahtuman Back to the Sixties oli käynnistymässä. Haastattelu toi Hectoria myös lähemmäksi silloista nykyhetkeä. Tiettyjen laulujen syntyyn ja merkitykseen sukelletaan varsin syvälle. Hector täyttää ensi keväänä jo 80 vuotta. Nyt päästään tekemään tuttavuutta nelivitosena ajatuksiaan avanneen laulaja-lauluntekijän kanssa.
RAATTEEN PORTISSA SUOMUSSALMELLA 1992 TALVISOTANÄYTTELY, PALUU SOTA-AIKAAN
MAANSELÄN ETAPPPI KESÄLLÄ 1992, ETAPIN AIRI KERTOO PERINNEPÄIVISTÄ PIHAMAALLA PAIKAN PÄÄLLÄ
Yksi kotoisimmista maaseudun kohteista Kainuun matkailijoille löytyy Hoikanlammen rannalta 32 kilometria Sotkamosta valtatietä 18 Valtimon suuntaan. Maanselän Etapin avainhenkilö Airi Immonen kertoi Kajauksen Turistiradiossa viidettä kertaa järjestettävistä Perinnepäivistä. Paikan päälle odotettiin Etapin Airin mukaan vähintään satoja vierailijoita.
TIPASTAPAHTUMA – KESÄJUHLA SOTKAMOSSA
Yksi Sotkamon kesän merkkitapahtumista Sotkamossa 1990-luvun alussa oli Tipastapahtuma. Kuhmoon päin vajaat 30 kilometriä ja päätieltä Tipasojan kylälle päin, siinä ajo-ohjeet koko perheen tapahtumaan. Hauskanpitoa pohjusti 1992 kyläläisistä Tarja Tervo.
VIELÄ LÖYTYI LISÄÄ. MIKKO KUUSTONEN HAASTATTELUSSA KAJAANISSA 1992, KAUKAMETSÄN SALISSA ”V-TYYLIN KANSANMUSIIKKIJUHLAN TALVIFOLKIT -YHTEYDESSÄ”.
Noihin aikoihin Kuustosen läpilyönti suuren yleisön tietoisuuteen oli juuri toteutunut TV-töiden, Q.Stone -yhtyeen ja Musta Jalokivi -soololevyn myötä.
MIKKO KUUSTONEN JUHLII JO 50 VUOTISTA TAIVALTAAN MUSIIKINTEKIJÄNÄ. LÄPILYÖNTI SUUREN YLEISÖN TIETOISUUN TOTEUTUI 35 VUOTTA SITTEN. ENSIN Q.STONE YHTYEESSÄ HEIKKI SILVENNOISEN JA MUIDEN BÄNDIKAVERIEN KANSSA SEKÄ SITTEMMIN MAINIOSTI MENESTYNEIDEN SOOLOLEVYJENSÄ MYÖTÄ. Q.STONE YHTYEESEEN KUULUIVAT MYÖS MAX TABELL, MIKKO LÖYTTY JA SAKARI LÖYTTY
Kuustonen taustoitti puhelinhaastattelussa Q.Stone -yhtyeen nousua suuren yleisön tietoisuuteen.
ÄSKEINEN JUTTUTUOKIO JATKUU YHÄ. GOSPEL-TAUSTAISISTA MUUSIKOISTA ENSIN PEKKA RUUSKA LÖI LÄPI RAFAELIN ENKELILLÄ 1990. MIKKO KUUSTONEN KIISTI SAMASSA HAASTATTELUSSA, että hänen suomenkielisellä soololevyllä ”Musta Jalokivi” haluttiin iskea samaan saumaan.
JA JATKOA. Q.STONE YHTYEESEEN KUULUIVAT MYÖS MAX TABELL, MIKKO LÖYTTY JA SAKARI LÖYTTY, joka myös osaltaan kertoi porukasta lisää Radio Kajauksen haastattelussa.
PUOLI VUOTTA MYÖHEMMIN JOULUKUUN 1991 VIIMEISENÄ PÄIVÄNÄ Q.STONE ESIINTYI KAJAANIN LIIKUNTAHALLISSA. HAASTATTELUUUN KEIKAN JÄLKEEN KUUSTOSEN JA SAKARI LÖYTYN LISÄKSI SAAPUI MYÖS KITARISTI HEIKKI SILVENNOINEN.
TAANNOISEN LADYT LAVALLA -KIERTUEEN TÄHDISTÄ JUHANNUSAATTONA LEA LAVEN TÄYTTÄÄ 78V JA PAULA KOIVUNIEMI 79v. AIKANAAN 25-VUOTISJUHLAKIERTUEELLAAN KOIVUNIEMI ENNÄTTI MYÖS KAJAANIIN KONSERTOIMAAN
Tunnetuimpiin iskelmätähtiin lukeutuva Paula Koivuniemi suuntasi juhlakiertueellaan 1991 myös Kaukametsän saliin. Ennen varsinaista Parrasvalot-ohjelmasarjan haastattelua laulajatähti oli mukana myös Radio Kajauksen aamussa pohtimassa vuorokauden ensimmäisiä tunteja kiertue-elämän keskellä. Koivuniemi käy läpi taipaleensa merkitttävimmät taustavaikuttajat. Ja esikuvansa on yhä ajankohtainen henkilö edelleen näinäkin vuosina. Myös ikääntymistä pohditaan. Ura on ollut pitkä ja nyttemmin tullut päätökseensä.
8V REIJO KALLION POISMENOSTA 18.6.2026. HITIT ”YKSINÄINEN JA VIIKONLOPPUISÄ” TEKIVÄT KALLIOSTA SUPERTÄHDEN 1979-80. MYÖHEMMIN SOIVAT MYÖS MUUT LAULUT, KUTEN ”SUVIVALSSI” JA ”ELÄKÖÖN SUOMI”, USEIN RADIOISSA JA LAVOILLA.
Reijo Kallion ura kesti vuosikymmeniä ja myös Kainuu tuli hänelle tutuksi jo laulajan työn varhaisina vuosina. Radio Kajauksen Parrasvalot -ohjelmasarjan haastattelussa kerrattiin uran merkkipaalut sekä myös muut työt taiteilijan arjesta.
KPL JA SOJY KOHTASIVAT SUPERPESIKSESSÄ LYHYEN AJAN SISÄÄN JO KAKSI KERTAA. KESÄLLÄ 1991 RUNKOSARJAOTTELU KOUVOLASSA JOUKKUEIDEN VÄLILLÄ KÄÄNTYI YMPÄRI YHDEKSÄNNEN TASOITTAVALLA.
Isäntäjoukkue johti peliä jo 11-4 ja vielä 8,5 vuoroparinkin jälkeen kuudella juoksulla. Sotkamo ei luovuttanut vaan noudatti vanhaa Raimo Häyrisenkin viljelemää ohjetta: kiinni, ohi ja voittoon. Lopputulos 11-12. Varsin vähän on jäänyt talteen ottelun selostusmateriaalista, mutta huipennus kuitenkin. Se ratkaiseva voittojuoksu, tilanteen rakenteluineen. Sekä myös pelinjohtajien Reijo Haka ja Aulis Väisänen jälkipelikommentit.
KANSANTAITEILIJA JAAKKO TEPPO OLI TUTTU NÄKY KAINUUSSA. HAASTATTELU RADIO KAJAUKSEN TURISTIRADIOSSA 1992.
Jaakko Teppo pohdiskeli viiden minuutin aikana ajankohtaisia asioita, kainuulaisuutta, Kainuun mainetta ja itäsuomalaisia silloinkin askarruttanutta itärajan tilannetta itärajan – persoonalliseen tapaansa.
PURJEHDUS KAJAANISSA 1990-LUVUN ALUSSA. NÄKYVÄ OSA BUSINESS SAIL CUP, MUTTA PALJON MUUTAKIN.
Ensin 1991 Minna Jauhiaisen haastattelussa kilpailun järjestäjistä Taisto Juntunen ja perään 1992 Kajaanin Purjehtijoiden toiminnasta kertovat tuomaristoon kuulunut Ari Ahonen, Kajaanin Purjehtijoiden pj. Lauri Nieminen sekä Anssi Kemppainen.
SOTKAMOSSA, VUOKATISSA KÄYNNISTYI VAJAAT 34v SITTEN LOPULTA PITKÄT PERINTEET SAANUT BACK TO THE SIXTIES -MUSIIKKITAPAHTUMA. YKSI SYKSYISEN JUHLAN KULMAKIVISTÄ OLI TÄMÄN VUODEN LOPUSSA JO KUNNIAKKAAN 80V IÄN SAAVUTTAVA PEPE WILLBERG.
Syksyllä 1992 kansaa villitsi 60-luvun musiikki. Alusta lähtien tapahtumassa kuultiin laadukkkaita ja tunnettuja esiintyjiä. Heistä Pepe Willberg kertoi Radio Kajauksen haastattelussa uransa alusta, matkansa varrelle mahtuneista monista yhtyeistä ja laulajan taipaleensa lukuisistya eri käänteistä. Ysärin alussa Suomessa elettiin hyvin samanlaista lama-aikaa, mitä myös nyt 34v myöhemmin. Huolenaiheet olivat pitkältä samoja. Myös vaalien läheisyys nousi esille, kun Minna Jauhiainen tapasi Pepe Willbergin Katinkullassa.
NYRKKEILYN SUOMALAISMENESTYJIIN LUKEUTUVA JARMO ESKELINEN SYNTYI 17.5.1962. KOLME EM-PRONSSIA JA KAHDESTI OLYMPIALAISISSA. 1990 KOMMENTIT TARMO UUSIVIRRAN PALUUSTA AMMATTILAISKEHIIN.
Syksyllä 1990 nyrkkeily- ja urheiluväki kohisi, kun amatöörinä EM-kultaa ja kaksi MM-hopeaa iskenyt Tarmo Uusivirta palasi menestyksekkäästi tyrmäyksellä puolentoista vuoden tauon jälkeen takaisin ammattilaiskehiin. Jarmo Eskelinen ennakoi illan ottelua USA:n William Claytionia vastaan Radio Kajauksen haastattelussa 20.8.1990. Puhuttiinpa samassa yhteydesä myös Kajaani Kuohusta ja paikallisistakin nyrkkeilynäkymistä. Pääpaino pysyi kuitenkin Uusivirran edessä olleessa matsissa.
NYRKKEILYN SUOSIO NAISTEN KESKUUDESSA KÄÄNTYI KASVUUN 1990-LUVUN ALUSSA. KAJAANIN KUOHUN TOIMINTAAN ILMOITTAUTUI LISÄÄ HARRASTAJIA, MUTTA SILTI KILPAILUTOIMINTAAN SUHTAUTUMINEN OLI HYVIN VARAUTUNUTTA.
Raja-aitoja riittikin kaadettaviksi. Kuitenkin myöhemmin, reilun kahden vuosikymmenen jälkeen naisten nyrkkeily suomalaisen kesäolympiamenestyksen kulmakiveksi Mira Potkosen ansiosta. Minna Jauhiainen perehtyi aiheeseen silloin, kun painoipiste vielä oli naisten puolella kuntonyrkkeilyssä. Toimittaja lähti Kuohun treeneihin ja opettajana oli kova kolmikko Esa Kyllönen, Seppo Heiskanen ja Jyrki Eskelinen.
ÄITIENPÄIVÄNÄ PELIT ALOITTANUT SOTKAMON JYMY ESIINTYI 1990 TOISTA PERÄTTÄISTÄ KAUTTAAN PÄÄSARJASSA, KUN SIIRRYTTIIN SUPERPESIS-AIKAKAUTEEN. EDELLISKESÄNÄ NOUSIJANA TIE TYSSÄSI PUOLIVÄLIERIIN. SYKSY -90 TOI JÄTTIPOTIN JA KÄYNISTI YHÄ JATKUVAN MENESTYSPUTKEN, VAIKKA SITÄ EI KUKAAN AAVISTANUT ENNEN KAUDEN ALKUA.
Kevättalvella 1990 Kainuussa pidettiin SVUL:n isot Talvisuurkisat. Radio Kajaus, tuoreena tulokkaana, tuotti noina päivinä ohjelmaa aamusta iltaan. Kisakajaus esitteli silloin taajuksillaan tunnetuimmat kainuulaiset urheilubrandit, luonnollisesti myös nuorekkaan ja kohti huippua kapuavan Sotkamon Jymyn. Ohjelmassa ääneen pääsi koko edustusjoukkue, lukuunottamassa taltiontiharjoituksesta poissaollutta kakkosvahti Kari Hakkaraista. Nyt avautuukin mahdollisuus tutustua SoJy:n tunnelmiin 36v sitten, puoli vuotta ennen kuin joukkue löi itsensä lopullisesti läpi koko pesäväen hämmästellessä uutta mestaria.
kuvat: Hanna Rikkonen
SELOSTAJA ANSSI KUKKONEN YLTÄÄ 30.4.-26 KUNNIOITETTAVAAN 92V IKÄÄN. PiTKÄN URAN TEHNYT TOIMITTAJA NOUSI VALOKIILAAN MYÖS 1992, KUN JÄÄKIEKON SUOMELLE MENESTYKSEKKÄÄN MM-KISAT VÄLITTIKIN PTV, KUKKONEN TULKKINAAN.
Kainuussa usein työtehtävissä nähty Kukkonen kertasi 34 vuoden takaisia tapahtumia ”jepujepujee -huutoineen” samaisena syksynä 1992 Pohjois-Suomen kalusteen joulukauden avakaisten yhteydessä ja Radio Kajauksen Mikkofoni-ohjelmassa. Tuolloinkin puhuttiin lamasta ja suuresta työttömyydestä Kukkonen ei henkilökohtaisesti kokenut kumpaakaan.
ANSSIN PÄIVÄN KUNNIAKSI PALATAAN MYÖS SELOSTAJA KUKKOSEN OMAAN TAIPALEESEEN URHEILUTOIMITTAJUDEN HUIPULLE.
Syksyn 1991 haastattelussa käydään läpi taipalta Yleisradion selotuskurssin primuksen vuosista 90-luvun alun kaupallisten radioiden selostajaksi.
MATTI NYKÄSEN SYNTYMÄSTÄ 1963 ON PE 17.7.KULUNUT 63 VUOTTA. SYKSYLLÄ 1991 NELINKERTAINEN OLYMPIAVOITTAJA OLI ANSSI KUKKOSEN JUTUTETTAVANA HUONEKALULIIKKEEN JOULUKAUDEN AVAJAISISSA JA SUORANA RADIO KAJAUKSESSA. KUULTIIN MUITAKIN KOVIA URHEILUNIMIÄ: KALEVI ”SUSI-KALLE” OIKARAINEN JA JUHA MIETO
Edessä oli kova olympiatalvi Albertvilleen liittyvine ennustuksineen. Myös menneitä käytiin läpi, etenkin siihen saakka viimeisimpänä 50 kilometrin arvokisakultaa sivakoineen Susi-Kallen haastattelussa.
kuvaaja: tuntematon
MAASTOHIIHTO, SM-KISAT, TAKAA-AJOT, KAJAANIN VIMPELINLAAKSOSSA JA RADIO KAJAUKSESSA TO 21.3.1991
Tuttuja ääniä ja kovia nimiä kuultiin, kun SM-mitalit jaettiin kaksiosaisessa takaa-ajokissassa. Pitkästä lähetyksestä on säilynyt alku eli kisan startti ja sitten muutamaa tuntia myöhemmin koetut ratkaisut. Välistä ohjelmaa siis puuttuu. Retromatka vie kuitenkin 35v taakse, kun radioasemalla opeteltiin hiihtolähetyksen toteuttamista ja selostajaporukka otti ensi askeliaan suuremman tuotannon tekemisessä. Virheitä, teknistä häikkää ja kommelluksiakin mahtuu pitkään retro-kokonaisuuteen. Tästä kisan käynnistymiseen
ja perään kuullaan (puuttuvien väliosien jälkeinen) kisapäivän lopulliset ratkaisut.
JUHA MIETO JA KARI HÄRKÖNEN MUISTELEVAT YHDESSÄ MAASTOHIIHDON ARVOKISAT 1972-1985
Suomalaisen maastohiihdon suurnimiin kuuluvat Kurikan Ryhdin Juha Mieto ja Ristijärven Pyryn Kari Härkönen. Sadasosasekunnin mittainen häviö olympialaisten 15 kilometrillä 1980 on tehnyt Miedosta hahmon, joka tekoineen, muistoineen ja mielipiteineen on ollut osa suomalaisten arkea yli viiden vuosikymenen ajan. Henkilökohtainen arvokisakultamitali kurikkalaiselta kuitenkin puuttuu, kun Ruotsin Thomas Wassberg vei sen hänen nenänsä edestä Lake Placidissa. Olympiavoittaja Miedosta puolestaan tuli neljä vuotta aikaisemmin, kun Suomi saavutti Innsbruckissa viimeisimmän viestihiihdon miesten arvokisakultansa. Kainuun vaaramaisemista uralleen vauhtia saanut Kari Härkönen joutui tuota kisaa seuratessaan, kouluarjen keskellä, pinnistelemään erityisen paljon. MM-kisoissa 1985 puolestaan koitti ristijärveläisen täyttymys, kun hän kykeni lyömään hopealle tuolloin jääneen Wassbergin selvästi.
Juha Mieto ja Kari Härkönen istuutuivat yhdessä Radio Kajauksen studioon ja suoraan lähetykseen talvella 1990, kun Kainussa vietettiin ikimuistoisia SVUL:n talvikisoja. Kolmen vartin aikana suurhiihtäjät muistelivat maastohiihdon arvokisat läpi aina Sapporon 1972 olympialaisista sinne 1985 Itävallassa koittaneeseen Härkösen kultamitalijuhlaan saakka.
Tekoäly kirjoittaa, kun Mieto ja Härkönen muistelevat hiihdon arvokisat
PERINTEIKKÄISIIN TAITEISIIN KUULUU NUKKETEATTERI. KAJAANISSA VIERAILI VAASALAINEN PEUKALOPOTTI JA TARJOSI KIRJASTOLLA ESITYKSEN KOTIMOZART.
Minna Jauhiainen johdattelee aiheeseen. Avainhenkilö esityksessä on puolalainen Anna Proskovska. Studiossa äänessä Kaje Komulainen.
HEDELMÄPELIIN 100 MARKAN KOLIKKOA! MONTAKO LÖYTYY LAARISTA, KUN JOKAINEN ALKUPERÄINEN ON LÄPIPELATTU?
Ja ennen kaikkea kysytään ja selvitellään, mitä niille kajaanilaisessa tavaratalossa hedelmäpelin nielaisemille markoille tapahtuu. Hyötyykö Kainuu ollenkaan? Mikko Jussila eli Jussi Lammikko ja Mikko Hannula eli Hannu Lammikko sukelsivat 1990 näiden arvoitusten syvyyksiin Radio Kajauksessa.
KATRI HELENAN 81V SYNTTÄRIT 17.8.2026. HETI HAASTATTELUSSA KAJAANIN KAUKAMETSÄSSÄ 31.1.1990 PIDETYN 25-VUOTISJUHLAKONSERTTINSA PERÄÄN, VAIKKEI HAASTATTELUSTA OLTU MITENKÄÄN SOVITTU.
Kajauksen avajaistalven kohokohtiin Kajaanissa lukeutui Katri-Helenan 25-vuotisjuhlakonsertti Kaukametsän salissa 31.1.1990. Kaiken kansan suosikki kiersi kotimaataan juhlasalista toiseen, vaikka oli kokenut puolitoista vuotta aiemmin suuren menetyksen perhepiirissä, aviomiehensä kuoleman myötä.
Katri-Helenan valoisa elämänasenne kovien koettelemusten keskellä kuului myös Radio Kajauksen haastattelussa, joka tehtiin muutama minuutti juhlakonsertin päättymisen jälkeen.
PEKKA ”TANKKI” KEMPPAINEN, PITKÄN PÄIVÄTYÖN VALMENTAJA, KAJAANIN HAKA
Puoli vuotta myöhemmin keväällä 1990 innostus jalkapalloa kohtaan oli Kajaanissa korkealla, kun KajHa ja Kajaanin Palloilijat pelasivat samassa sarjassa. Kesää ennakoi Kemppaisen rinnalla KaPa:n päävalmentaja Kari Lappeteläinen.
Kaudella 1992 Kajaani Haka oli menestyksessä ja matkalla kohden sarjanousua. Pekka Kemppainen pohdiskeli tilannetta rauhallisesti Radio Kajauksen Turistiradiossa.
TÄSSÄ SITTEN KAJAANILAISLÄHTÖISIÄ PELAAJIA
JARL ”JAKKE” LINDFORS
HEIKKI LEINONEN
MARKO HARJU
Kajaanin Hakassa jalkapallo-oppinsa saanut Marko Harju oli lahjakas ja huomattu jo nuorena. Tie vei Kainuusta myöhemmin eteenpäin OTP:n ja TPS:n riveihin. Hänet muistetaan myös mieliinpainuneesta 1996 Suomen cupin finaalista turkulaisten riveissä HJK:n tähtiä vastaan. Radio Kajauksen haastattelu tehtiin kuitenkin jo 1990.
JUHA-MATTI SAARINEN
JUHA KOVALAINEN
– – – – – – – A I K A I S E M P I A- – – – – – – – – –
ARI HEIKKINEN KUULUU MENESTYNEIMPIIN KAJAANILAISLÄHTÖISIIN JALKAPALLLOILIJOIHIN. KAPA:N KASVATTI MUISTETAAN MENESTYKSESTÄÄN TPS:SSÄ, VALKEAKOSKEN HAKASSA JA MAAJOUKKUEESSA
Vuolijoella syntynyt KaPa:n kasvatti Heikkinen summaa TPS:n hopeakautta syksyn 1989 haastattelussa. Puheisiin nousee myös pelin kovuus, kajaanilaisen jalkapalloilun tilanne ja hallipula sekä omat tulevaisuuden näkymät. Tietysti myös maajoukkuemiestä puhuttavat korkean profiilin Suomi-pelit, kun niitäkin vielä riitti kotimaan kauden perään.
JALKAPALLO ON AINA OLLUT TÄRKEÄ JUTTU KAJAANISSA.
Katugallupia kaupungilta 1990.
SU 22.7. 1990 KAJAANIN HAKA KOHTASI VIMPELINLAAKSOSSA NÄRPIÖN KRAFTIN KAKKOSDIVARIN POHJOISLOHKOSSA.
Saman illan jälkipeliä vielä myös liittyen Kajaanin Palloilijoiden vierasotteluun Uusikaarlypyyssä. Puhelimessa valmentaja Kari Lappeteläinen. Ja vielä myös Kajaanin Hakan Pekka Kemppaisenkin haastattelu.
KAJAANILAINEN JALKAPALLO ON TUOTTANUT USEITA HUIPPUNIMIÄ PÄÄSARJA- JA JOPA MAAJOUKKUETASOLLLE. TÄLLE SIVUSTOLLE PÄIVITETÄÄN NÄINÄ VIIKOINA USEITA HAASTATTELUITA 1990-LUVUN TAITTEESTA.
Mittavan uran jalkapallossa maalivahtina, valmentajana ja seurajohtajana tehnyt Olli Huttunen täyttää 66 vuotta 4.8.2026. Maaotteluedustukset, voitot, valinnat ja ennätykset ovat tehneet Kajaanin Palloilijoiden kasvatista yhden suomalaisen jalkapalloilun suurnimistä.
Kesän 1990 alussa käynnistyi Olli Huttusen 13. kausi Valkeakoskella, jonka olosuhteet olivat saaneet miehe pysymään pitkään paikkakunnalla. Kotimaan sarjassa siirryttiin liiga-vaiheeseen ja juttutuokiossa pohdittiin paljon myös Kajaanin jalkapalloa. Suomen EM-karsintalohko oli arvottu ja kuulijoiden iloksi laadittiin, onnistuneesti, ennustetta sen kesän MM-kisoihin. Haastattelun ensi sekuntien aikana arkistonauha näyttää nopeutensa.
Syksyllä 1991 takana oli yhden maalin EM-karsintatappio Portugalissa, mutta mielessä maajoukkueen 31-vuotiaalla nestorilla jo 1994 MM-kisat USA:ssa. Haastatelussa esiin nousee myös 1991 kauden Valkeakosken Hakan menestys, seurojen kenttäolosuhteet, kotimaisen kauden pituus ja jälleen kajaanilaisen edustusjalkapalloilun tilanne.
Kajaanin Palloilijoiden kasvatti Kimmo Repo nousi nuorten maajoukkueeseen ja Vanha joukkuekuva -dokumenttiinkin https://areena.yle.fi/1-50454549 nimekkäine pelikavereineen. Kesällä 1990 takana oli jo edellisvuoden edustuspelimatka Tshekkoslovakiaan ja kotimaassa pyörivät KaPa:n pelit niin ykkösjoukkueessa kuin A-junioreissakin
Sitten lisää kajaanilaislähtöisiä Radio Kajauksen alkuvuosien haastatteluista:
Kajaanin Hakan kasvatti Tero Kemppainen oli Ari Tegelbergin huulilla ylempänä haastattelussa. Vaikutusta löytyikin kokeneemmalta, kun Kemppainen siirtyi Tampereen Ilveksestä kaudelle 1990 Rovaniemen Palloseuraan. Elettiin jalkapalloliigan historiassa pudotuspelivuosia. Mielessä pyörivätr yhä myös kotikaupungin seuroihin liittyvät havainnot oman pelaamisen ohella.
– – – TAMPEREEN ILVEKSESTÄ 1990 KAPA:aan HANKITTUJA- – – – – – – –
Jari Lemivaara
Mikko Korhonen
VUOLIJOEN LINTUTALO OTANMÄESSÄ
Yksi 90-luvun alun huomiota herättävimmistä vierailuluohteista Kainuussa oli Vuolijoen Lintutalo Zoo. Toimintaa pyöritti oman toimensa ohella kirkkoherra Markku Simula. Radio Kajauksen Turistiradio pistäytyi paikan päällä kesällä 1992.
HARVINAINEN MAAUIMALA KAINUUSSA
ELOKUUN ALKUPUOLELLA MATTI JA TEPPO -DUON MATTI RUOHONEN TÄYTTI LA 8.8.-26 KOMEAT 77V. TÄLLÄ VELJEKSISTÄ PALJON AUDIOTA 35 VUODEN TAKAA….
LOPPUTALVESTA 2020 POIS NUKKUNUT OOPERALAULAJA SEPPO RUOHONEN OLISI 25.4.2026 TÄYTTÄNYT JO 80V.
Ennen Kajaanin konserttia Kaje Komulainen kävi keskustassa kysymässä kainuulaisilta, miten tuttu Seppo Ruohonen onkaan pikkuveljiensä Matin ja Tepon rinnalla. Perään Minna Jauhiainen toimitti ohjelman kansainvälistäkin menestystä nauttineesta laulajatähdestä.
SEPPO RUOHOSEN PIKKUVELJET MATTI JA TEPPO SEKÄ HEIDÄN URANSA ESITELTIIN PERUSTEELLISESTI RADIO KAJAUKSEN PARRASVALOISSA -OHJELMASSA 1991, PERÄTI KAHDEN OHJELMAJAKSON KOKONAISUUDESSA.
Musiikit on poistuttu, mutta juttua riittää veljesten lapsuudesta jättimenestykseen.
MATTI JA TEPPO PARRASVALOISSA JATKUU VIELÄ
Toinen osa
LOPPUVUODESTA 1991 MATTI JA TEPPO VIERAILIVAT KAJAANISSA HUONEKALULIIKKEEN JOULUKAUDEN AVAJAISISSA. SILLOINKIN HE ENNÄTTIVÄT RADIO KAJAUKSEN HAASTATTELUUN
KEIJO KORHOSEN POISMENOSTA NELJÄ VUOTTA 4.6.2026. SYKSYLLÄ 1991 ENTINEN ULKOMINISTERI JA KAINUUN SANOMIEN PÄÄTOIMITTAJA OLI OSKU LAUKASEN VIERAANA RADIO KAJAUKSEN ”MINÄ -OHJELMASSA”.
Kainuun Sanomien päätoimittajanakin toiminut Korhonen syntyi dramaattisesti Paltamon Melalahdessa 1934. Lapsuusmuistot, ura, päätoimittajatyöt, ulkoministerin tehtävät, sinunkaupat presidentti Kekkosen kanssa ja edessä häämöttäneet suuret vaalit 1994 nousevat monen muun asian rinnalla esiin Osku Laukkasen tekemässä haastattelussa. Kohtaaminen on pelastunut sivustolle kuuntelijan rahisevalta kotitaltiointina tehdyltä C-kasetilta, jonka äänenlaatua on pyritty parantamaan tekoälyllä.
Keijo Korhosen haastattelija Osku Laukkanen osallistui 1995 omalla tarinallaan Oulun Yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa tehtyyn Pro graduun ”Radio- tai televisiotoimittajina työsskentelevien luokanopettajien uranvalintamotiivit”. Tässä 2026 tekoälyn luoma ja tiivistämä juttu Laukkasen taannoisista gradu-keskusteluista:
OskuLaukkanenOpettajastaToimittajaksiJaVieläOpettajaksi
KENTTÄREMONTIN JÄLKEEN SOTKAMON JYMY ON PALANNUT KOTIKENTÄLLEEN HIUKKAAN. KOLME JA PUOLI VUOSIKYMMENTÄ SITTEN KENTÄLLÄ KAIKUI RISTO KIVIVUOREN KUULUTTAJAÄÄNI.
Pete Parkkonen on ollut vahvasti esillä kuluneen vuoden aikana. Hänen lisäkseen Pihtiputaalta oli alunperin lähtöisin myös Sotkamon kentän pelitapahtumien tulkitsija. Niiden ensimmäisten ”nykyajan” pesismestaruuksien aikana tunnelmaa luonut ja pelejä taustoittanut Risto Kivivuori kertoi 1992 Radio Kajauksen haastattelussa myös huolellisesta valmistautumisestaan kuhunkin otteluiltaan. Hän oli päivän pesisvieraana ennen heinäkuun pesisviikon käynnistänyttä Loimaa-kotiottelua. Kivivuori taustoittaa tarkemmin Loimaata, jonka kasvatti Elmeri Iivonen lukkaroi tätä nykyä Jymyssä. Ja nouseepa juttutuokiossa esiin eräs toinenkin loimaalaislähtöinen lautastaituri.
MERKITTÄVIEN SUUNNISTUSPÄIVIEN ILOKSI AILA FLÖJTIN AJATUKSIA NELJÄNNESVUOSISADAN TAKAA.
Kuhmon Peurat valmistautui vuosikokoukseensa 1991 puheenjohtajansa johdolla. Toisessa haastattelussa Aila Flöjt kutsui väkeä mukaan Kainuun Rasiviikon 1992 järjestelyihin Kuhmoon. Ja kolmannessa juttutuokiossa kertoi sitten yhdessä tiedotuspäällikkö Tuulikki Huuskon kanssa vielä edessä olleen Kainuun suunnistuksen suurtapahtuman käytännön järjestelyistä.
MIKKO ALATALO 75V IKÄÄN VAPUNPÄIVÄNÄ 2026. KANSANTAITEILIJALLA OLI ALKUAIKOINA SUURI ROOLI RADIO KAJAUKSEN ALKUVUOSOINA, MYÖS KAUKAMETSÄSSÄ JA SUOMUSSALMELLA.
Alatalo innosti yleisöä Kajauksen yleisötapahtumissa ja avasi uransa käänteinä useissa haastatteluista. Yksi niistä osui vuoteen 1990, kun käynnissä oli Kajaanin Kaukametsän saliinkin ulottunut 20-vuotisjuhlakiertue. Siihen liittyvää haastattelua, koskien ohjelmaa Valokiilassa, on muokattu tekoälyllä ja poistettu musiikkia tekijänoikeussyistä. Perään kuullaan Turistiradion kesän 1992 haastattelu, kun Mikko Alatalo oli panoksellaan värittämässä Kainuun messuja Ämmänsaaressa.
KÄYNNISSÄ OVAT OLLEET PÄIVÄT, JOLLOIN RATKESI 58. KAINUUN RASTIVIIKKO. PITKÄÄN SUUNNISTUSÄÄNENÄ TUNNETTIIN PEKKA OKSALA, JONKA POISMENOSTA TULI 8.6.2026 KULUNEEKSI 10 VUOTTA. OLI KUULUTTAJAN MYÖS 1991 KAINUUN RASTIVIIKOLLA SOTKAMOSSA.
Harva tietää, että suunnistus ja sen työt olivat Pekka Oksalalle vain sivutyö tai harrastus. Päätoimet sisälsivät muita tehtäviä. Oma ura suunnistajana sai jatkamaan myös omien aktiivivuosien jälkeen pihkaniskojen maailmassa. Tunnetulla äänellä oli selvä näkemys Kainuun Rastiviikosta myös Sotkamossa 35 vuotta sitten. Radio Kajauksen haastattelussa niputettiin niin merkittävät taloudelliset heijastusvaikutukset maakunnalle ja järjestäjille kuin tapahtuman kehityskohteet.
Pekka Oksala muistetaan Ylen politiikan toimituksesta, A-studiosta ja vaalitenteistä. Lisäksi hänen nimensä ja äänensä on tosiaan painunut kansakunnan muistiin suunnitusselostajana. Pekka Oksala osallistui 1995 Graduun ”Radio – tai televisiotoimittajina työskentelevien luokanopettajien uranvalintamotiivit”. Tässä sanallinen tekoälytiivistelmä siitä, mitä hän kertoi tuolloin näkemyksenään siihen, miksi opettajista tulee toimittajia.
HUOMENTA! RADIO KAJAUKSEN AAMU KAJAHTAA PE 15.3.1991 – STUDIOSSA MINNA JAUHIAINEN
Uutiset ja juonto-osuudet ensimmäiseltä puoleltatoistatunnilta aamukuudesta lähtien. Mukana Aamun Sana, jonka toimittaa Riitta Piirainen Kajaanin srk:sta sekä kiertova Aamun matikkapähkinä. Musiikit on poistettu tekijänoikeussyistä.
YLI VIIDEN VUOSIKYMMENEN PERINTEILLÄ TÄNÄKIN VUONNA JÄRJESTETTÄVÄ KUHMON KAMARIMUSIIKKIJUHLA KUULUU KAINUUN KESÄN MERKKIPAALUIHIN.
Kuhmossa on aina pidetty huolta myös tapahtuman jatkuvuudesta. Niin myöskin kesällä 1992, kun panostus oli kovaa myös nuoriin taiteilijoihin. Kamarimusiikin onnistuminen edellyttää laadukasta ja monipuolista yhteystyötä kaupungin eri toimijoiden kesken. Talouspäällikkö Sari Rusanen kertoo tarkemmin.
KUHMON KESÄAKATEMIA KUUDETTA KERTAA 1992. POLTTOPISTEESSÄ TUOLLOINKIN RAJA-ASIAT.
Kuhmon kaupunginjohtaja ja kesäakatemian rehtori Veikko Tikkanen kertoo lisää tapahtuman teemoista. Mukana myös kulttuuriryhmän puheenjohtaja Sari Rusanen taustoittaen lisää Kuhmon kesämatkailun mahdollisuuksia.
KAINUUN MAAKUNTA, JOSSA 1992 VIELÄ 10 KUNTAA… VAI MITÄ KURRE 😉
RADIO KAJAUKSEN SELOSTUKSEN ”JUSSI LAMMIKKO”, LAUKKASEN OSKU JA ”HANNU LAMMIKKO” SYKSYN 1990 RATKAISEVAN, VIIMEISEN KOLMANNEN SUPERPESIKSEN FINAALIPELIN JÄLKEEN, kuvaaja tuntematon
Jos haluat kuulla kuvien ”kuvatekstin”, niin se on tarjolla alla audiomuotoisena:
audiokuvatekstit:
KARI TAPIO PARRASVALOISSA
Merkittävä osa Radio Kajauksen alkuvuosia oli tunnetuimpien laulajatähtien menestyksekkäiden urien läpikäynti Parrasvalot -haastattelusarjassa. Mukaan mahtui tietysti myös Kari Tapio. Hän innostui niin paljon, että halusi postissa vielä musiikilla höystetyn lopullisen ohjelmaversion itselleen muistoksi. Sitä ei tullut enempää kopioitua. Alkuperäisestä, pelkästä haastattelunauhasta puuttuu taasen loppuosa. Valtaosa on kuitenkin tässä kuultavana. MIkäli yleisöltä löytyy ulosajettu ohjelma omista arkistoista, niin ottakaa yhteyttä. Saadaan täydennettyä tämä haastattelu valmiiksi kokonaisuudeksi.
IMITAATION KULTA-AIKAA RADIO KAJAUKSESSA , JOONAS MYLLYVERÄJÄ TAITUROI
Monien menestyneiden imitaattoreiden kärkijoukon Joonas Myllyveräjä esitteli laajaa osaamistaan Radio Kajauksen ”ajankohtaispaneelissa” tuoden eetteriin yhdellä otolla suuren joukon tuttuja hahmoja.
KARI MÄNTY PÄIVÄN PESISVIERAANA SU 12.7.1992 LÄHETYKSESSÄ SoJy-HyTa
Silloinen TV1:n urheiun toimituspäällikkö Kari Mänty vieraili Sotkamon pesisviikolla hieman ennen Barcelonan olympialaisia kesällä 1992. Mänty oli uudistanut TV-urheilua laajasti ja paalutti pesäpallonkin, pesisvieras-haastattelussa, niin kotimaisesti kuin kansainvälistymisen haaveisiinkin liittyen. Urheilupäällikkö osallistui Hiukan stadionilla myös pelaajana haasteotteluun Mestarit 1963 – Tuunaset ja antoi haastattelun jälkitunnelmissa jo la-iltana Särkisen rannalla, kunnan saunan terassilla. Männyllä riitti myös lapsuusmuistoja Kainuusta kuulijoille jaettavaksi.
SOTKAMON JYMY -PESIS
Iso vauhdittaja kaikelle Radio Kajauksen alkutaipaleella oli Sotkamon Jymyn ilmiömäinen nousu pesäpallon huipulle. Yli kolmen vuosikymmenen menestystarina käynnistyi Radio Kajauksen kanssa samaan aikaan. Ja menestys jatkuu yhä, kun edetään kohden 2030-lukua.
Sotkamon keskuskentällä, Hiukan pesäpallostadionilla on eletty lukuisia riemukkaita peli-iltoja. Se kaikkien jännittävin ja tapahtumarikkain peli taisi kuitenkin toteutua Hyvinkäällä syksyn 1992 ensimmäisessä finaalissa ja tietysti Radio Kajauksen suorassa lähetyksessä. Selostus löytyy myös Sotkamon Jymyn Youtube-kanavalta.
JULKISUUDESSA NYKYÄÄN HARVOIN NÄHTY JA KUULTU TIINA LILLAK 65v IKÄÄN 15.4.2026. KESÄLLÄ 1990 KEIHÄÄNHEITON MAAILMANMESTARI JA OLYMPIAHOPEAMITALISTI PUHUI AVOIMESTI, EDELLEENKIN AJANKOHTAISISTA HUIPPU-URHEILUN KIPUPISTEISTÄ JA OSASI MYÖS ENNAKOIDA OSUVASTI TULEVAA SAMAN SYKSYN SPLITIN YLEISURHEILUN EM-KISOJEN ALLA, PÄIVI ALAFRANTTIA NOSTAEN.
EM-kisat eivät koskaan tarjonneet Lillakille itselleen täyttymystä, vaikka hän muuten pääsikin loistamaan. Olkapääleikkaus, uusvanhat valmennuskuviot, omatoimisen kehonhuollon merkitys, muutokset naisten keihään rakenteessa, urheilijan taloudellinen todellisuus, oman uran jatkonäkymät, kielletyt aineet, suhde yleisöön, henkilökohtainen ujous ja naisten keihään suomalaisen kokonaistilanteen tulevaisuudennäkymät. Siinä aiheita.
KOVAT KAJAANIN HOKKIA KOSKEVAT SIIRTOMARKKINOIHIN LIITTYVÄT ”UUTISET” RADIO KAJAUKSESSA NIMENOMAAN 1.4.1992!! JUST JA JUST ENNEN KUIN ILTAPÄIVÄN LÄHETYS PÄÄTTYI KLO 15…
AINUTLAATUINEN SM-JÄÄKIEKKOMITALI KOUVOLAAN.
joka luotsasi KooKoo:n Liigan runkosarjankin yllätyskakkoseksi. Menestysluotsi edusti kaudella 1990-91 pelaajana jääkiekon kakkosdivisioonan pohjoislohkon IFK Lepplaxia. Tamperelaislähtöinen hyökkääjä kertoi tunnelmistaan tuolloin, 35v sitten, ennen ottelua Kajaanin Hokkia vastaan. Myrrä putosi ennen talvea pois Tapparan liigajoukkueen ringistä, vaikka harjoittelikin kesän maineikkaan Rauno Korven alaisuudessa.
KAINUUN URHEILUVUODEN 1990 PARHAAT PALAT
Niin paljon mahtui urheiluvuoden 1990 tapahtumiin Kainuussa. Sotkamon Jymyn räjähdysmäinen nousu pesäpallon valtaistuimelle, SVUL:n talvisuurkisat, yleisurheilun sotilaiden maailmanmestaruuskilpailut, judon vahva asema, jääkiekon suosion kasvu, muun palloilun myötätuuli, useiden urheilumuotojen lupaavat nuoret, kansallinen ja kansainvälinen huippu-urheilu. Radio Kajauksen toimittamana Kainuun urheiluvuoden 1990 kohokohtiin pääsee nyt mukaan.
ÄITIENPÄIVÄNÄ 68V IKÄÄN YLTÄVÄ MAAILMANMESTARI HARRI KIRVESNIEMI OLI SYKSYLLÄ 1992 JO KOKENUT 34-VUOTIAS, YHÄ HUIPULLA HIIHTÄNYT MAAILMANMESTARI. URA JATKUI VIELÄ TUON JÄLKEENKIN, VAJAAT YHDEKSÄN VUOTTA. KAJAANIN VIERAILULLA OLI VÄLITILINPÄÄTÖKSEN AIKA.
Pohjois-Suomen Kalusteen joulukauden avajaisissa 1992 vieraillut Kirvesniemi muisteli Mikkofoni-ohjelmassa siihenastisia arvokisamitaleitaan, kertoi paineista hiihdon huipuilla ja erityisesti henkilökohtaisen MM-kulan jahdissa sekä otti kantaa myös kuumana käyneeseen, tuolloiseen pulverivoidevoidekeskusteluun.
JUDO KAPUAA KOHDEN 90-LUVUN TAITTEEN SUOSIOTA, KUN LUUKAS SAHA JA AIEMMIN MARTTI PUUMALAINEN OVAT PALAUTTANEET SUOMEN ARVOKISAMITALEILLE. EM-KOTIKISOISSA 1989 SUOMI SAAVUTTI KOLME KULTAA, JOISTA YHDEN NAPPASI KAJAANIN JUDOKERHON JORMA KORHONEN. HÄN KAMPPAILI MYÖHEMMIN MYÖS EM-HOPEAA JA EM-PRONSSIA. KORHOSEN EDUSTAMA KAJAANIN JUDOKERHO NOSTETTIIN SEURAESITTELYYN, AIKANSA SUOMEN YKKÖSJUDOSEURANA, TALVELLA 1990 KAINUUSSA PIDETTYJEN SVUL:N SUURKISOJEN YHTEYDESSÄ.
Ääneen pääsevät myös muut Barcelonan olympialaisin myöhemmin yltäneet judokat; velipoika Marko Korhonen ja Heli Syrjä sekä menestysvalmentaja Harry Halttu. Kajaanin Judokerhon menestyksestä kertovat myös seuran puheenjohtajat, muut taustahenkilöt sekä tulevaisuudesta juniorit. Alkuperäisestä Kisakajauksen ohjelmasta musiikki on poistettu tekijänoikeussysistä tekoälyä hyödyntäen.
KAJAANILAISET SAIVAT 90-LUVUN TAITTEESSA NAUTTIA TUNNETTUJEN SUOMALAISARTISTIEN JA URHEILUVIERAIDEN ESIINTYMISISTÄ JA LÄNSÄOLOSTA JOKA SYKSY. JOULUKAUDEN AVAJAISTAPAHTUMA HUONEKALULIIKKEEN VUOTUISESSA JUHLAPÄIVÄSSÄ KERÄSI SUURTA HUOMIOTA.
Pohjois-Suomen Kalusteen Arvo Toivainen kiinnitti yritykseensä esiintymään huippunimiä syksystä toiseen. Matti Nykänen, Juha Mieto, Matti ja Teppo, Reijo Taipale, Erkki Junkkarinen, Tarja Ylitalo, Arja Koriseva, Harri ja Marja-Liisa Kirvesniemi, Rainer Friman, Kalevi ”Susi-Kalle” Oikarainen, Anssi Kukkonen…..Syksyllä 1991 Toivainen taustoitti tähtien vuosittaista kokoontumista Kajaaniin Radio Kajauksen haastattelussa.
LIIGASSA ELETÄÄN 2026 VÄLIERIEN AIKAA, MUTTA 36,5 VUOTTA SITTEN JÄÄKIEKON KOLMOSDIVISIOONA STARTTASI KAINUUSSA KIIHKEISSÄ TUNNELMISSA, VIIDEN JOUKKUEEN OSALLISTUESSA SAMAAN SARJAAN
URHEILUMUOTONSA SUURIIN KUULUVA MAASTOHIIHDON KOLMINKERTAINEN OLYMPIAVOITTAJA JA MAAILMANMESTARI VEIKKO HAKULINEN SUUNNISTI KAINUUN RASTIVIIKOLLA MYÖS 1991, KUN SOTKAMO ISÄNNÖI.
Haku-Veikko nautti kokemuksestaan, mutta toivoi vieläkin vaativampia ratoja tapahtuman aikuissarjoihin. Samalla Hakulinen toivoi riman nostamista entistä korkeammalle koskien tuon ajan huippu-urheilijoita.
KATINKULLAN ALKUVUODET, HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA SEPPO JUURIKKO
Vuokatissa toimivan Katinkullan haastavasta alkutaipaleesta kertoi myös silloinen hallituksen puheenjohtaja Seppo Juurikko. Haastattelu on esitetty niin ikään Radio Kajauksen Turistiradiossa kesällä 1992.
KATINKULLAN ALKUVUODET, TOIMITUSJOHTAJA PERTTI LINDEMAN
Vuonna 1991 avattu Katinkulta joutui alkutaipaleellaan 1990-luvun laman kouriin. Perustajista toimitusjohtaja Pertti Lindeman myönsi kesällä 1992 haastattelun Radio Kajauksen Turistiradiolle.
KAKE RANDELIN NOSTEESSA JA UUSI BIISI TULOSSA 15.5.-26 LÄNSI-SAVO -LEHDEN UUTISEN MUKAAN. HURJAA OLI MYÖS SUOSIO 1980-LUVULLA. SILLOIN RANDELIN KUULUI EHDOTTOMAAN SUOSION ETURIVIIN.
Mäntyharjun Randelin ponnisti kuuluisuuteen ihan arkipäiväisistä töistä. 1991 hän kertoi tarinaansa Radio Kajauksen kuuntelijoille Parrasvalot -ohjelmassa. Puolusti samalla ns. kertakäyttöiskelmää. Ikivihreitähän niistä monesta kuitenkin on lopulta tullut. Randelinin läpimurto tapahtui 1979 Syksyn sävelen satoa -ohjelman Kirje kotiin kappaleen myötä.
”JUUSTOSSA LÖYTYY”, ”UNEEN AIKA VAIPUU”, ONNESTAIN ON PUOLET SINUN” , ”KUN PALJON ANTAA” JA PALJON MUUTA ON LAULANUT KISU, JOKA TÄYTTÄÄ JUHANNUSPÄIVÄNÄ 75v. URAA MUISTELTIIN RADIO KAJAUKSEN PARRASVALOT-OHJELMASSA 1991.
Kristian ”Kisu” Jernström muistetaan myös Topmost -yhtyeen rumpalina oman soolouransa jälkeen. Nykynuorten suusta artistipuheiden ympärillä kuulee sanan ”Kisu”, mutta usein tuolloin lausettuna ja kuultuna tarkoitetaan 2000-luvub naispuolista tähteä. Ja onhan suomalaisia toki hurmannut lauluillaan myös kaksi Robinia. Kisu järnström on myös vaikuttanut 1990-taitteen suomalaisen kevyen musiikin hittiputkeen Kirkan ja Irwinin viimeisessä menestysaallossa työskenneltyään levy-yhtiö Flamingiossa Vexi Salmen ja Kassu Halosen kanssa. Juttua siis riitti Radio Kajauksen haastattelussa. Nyt merkkipaalu on 75v ja haastattelu tehtiin sinä vuonna, kun Kisu täytti viisikymmentä.
TAITEILIJA EINO GRÖN KAJAANISSA JA RADIO KAJAUKSEN PARRASVALOISSA 1991
Kunnioitettavan 87 vuoden iän saavuttanut Eino Grön on viihdyttänyt lauluillaan jo lähes seitsemän vuosikymmenen ajan. Taipaleelle mahtuu tuhansia esiintymisiä, satoja levytettyjä lauluja, kymmeniä julkaistuja äänilevyjä, lukuisia merkkipaaluja ja tunnustuspalkintoja. Eino Grön myönsi Radio Kajaukselle loppuvuodesta 1991 Kajaanin konserttinsa yhteydessä haastattelun ja jo silloin kerrottavaa riitti runsaasti. Tarinatuokio julkaistiin tuolloin Kajauksen Parrasvalot -ohjelmasarjassa.
LAULAJASUURUUS REIJO TAIPALE SIIRTYI AJASTA IÄISYYTEEN 26.4.2019. HÄNEN MUISTONSA KUITENKIN ELÄÄ JA MUSIIKKINSA SOI EDLLEEN KIRKKAASTI NÄINÄKIN PÄIVINÄ.
Reijo Taipale nähtiin esiintymässä usein myös Kainuussa. Suurin hittinsä on yhä Satumaa. Tangokuninkaaksikin tituleerettu iskelmätähti myönsi loppuvuodesta 1991 haastattelun Radio Kajaukselle. Siinä hän taustoittaa myös suuriksi menestyksiksi noussseiden valssien Niittykukkia ja Ruusu joka vuodesta syntyä. Lauluhommat alkoivat jo koulunkäynnin ensivuosina eikä niitä erityisesti hidastaneet edes opettajan nihkeä suhtautuminen kappalevalintoihin.
SUOMEN 1970-LUVUN SUOSITUIMMAN ARTISTIN ERKKI JUNKKARISEN SYNTYMÄSTÄ TULI HUHTIKUUSSA 2026 KULUNEEKSI 97 JA KUOLEMASTA 18 VUOTTA. ALBUMI RUUSUJA HOPEAMALJASSA OLI AIKANAAN MAAMME ENSIMMÄINEN PLATINALEVY.
Junkkarinen kertoi urastaan Kajaanissa Radio Kajauksen haastatelussa syksyllä 1991. Nuoruusvuosista menestykseeen ja päätymisestään jopa Guinnessin ennätysten kirjaan. Laulaja paljastaa myös esikuvansa. Eikä tuo suurin hittikään ihan ensimmäisellä yrityskerralla heti suosiotaan löytänyt. Savosta kotoisin ollut iskelmän suurnimi piti myöskin erityisesti yhteyttä Kainuuseen ja Sotkamoon, mihin löytyi selvät syyt perhepiiristä. Ja irtoaapa ”Pakilan satakieleltä” myös näyte loistavista vihellystaidoistaan.
TASAVALLAN PRESIDENTTI ON MYÖNTÄNYT KEVÄÄLLÄ 2026 LASSE HOIKALLE MUSIIKKINEUVOKSEN ARVONIMEN. 1991 HOIKKA KERTOI YHTYEESTÄÄN SOUVARIT RADIO KAJAUKSESSA.
Minna Jauhiainen soitti Lasse Hoikalle keikkabussiin alkuvuodesta 1992. Ajankohtaista oli myös uusi levy ”Parhaat + kuusi uutta”. Juttutuokio palauttaa äänimaailmansa kautta myös mieleen sen, millainen soundi etähaastatteluissa oli vielä 1990-luvun alussa NMT-puhelimien aikakaudella. Aloitetaan orkesterin esittelyllä.
VUODEN 1991 TANGOKUNINGAS JASKA MÄKYNEN TÄYTTÄÄ 74V SU 7.6.2026. HÄN ANTOI HAASTATTELUN RADIO KAJAUKSELLE VOITTOKESÄNSÄ KÄÄNTYESSÄ SYKSYKSI JA ENSIMMÄISEN KULTALEVYNSÄ KUNNIAKSI.
Levy ”Alla etelän taivaan” tehtiin jo aiemmin ja sen myynti kääntyi jyrkkään nousuun 6.7.1991 Seinäjoella viimein irronneen Tangokuninkaan -tittelin myötä. Kuningattareksi valittiin Kaija Pohjola. Aiemmin Mäkynen oli sijoittunut kahdesti Tangoprinssiksi. Tie huipulle ei suinkaan ollut Mäkyselle mitenkään helppo tai suora.
[/aud
KAJAANIN HOKKI -JÄÄKIEKKO
Radio Kajaus aloitti säännölliset selostetut urheilulähetykset ennen pesäpalloa jääkiekolla. Jo keväällä 1990 seurattiin suorana Kajaanin Hokin onnistunutta nousutaistelua kolmosdivisioonasta ylöspäin. Seuraavinaa talvina selostukset kattoivat kaikki kakkosdivisioonan pohjoislohkon Hokin ottelut. Taistelu sarjapaikan puolesta vaati suuria satsauksia, joukkueen vahvistamista ja kovia tsekkoslovakialaisia pelaajahankintoja. Yleisö innostui ja täytti Kajaanin jäähallin. Hokki pysyi sarjassa ja yksi käännekohdista koettiin kevätpuolen kotiottelussa voittamattomana pidettyä Pietarsaaren Centersiä vastaan. Etenkin kolmas erä jäi lähtemättömästi Hokki-fanien mieleen.
HUHTIKUUN TOISEN SYNTTÄRISANKARI JUHA KANKKUNENKIN KOMMENTOI 1991 RADIO KAJAUKSESSA HOKIN VAHVISTUKSEEN LIITTYEN.
JyPHT:ssa uransa lopettanut ja hetkeksi Kajaanin Hokkiin liittynyt jyväskyläläisten ikisuosikki Pertti Rastela oli myös nelikertaisen rallin maailmanmestarin Juha Kankkusenhuulilla kiekkosiirron toteutuessa.
HUHTIKUUN ENSIMMÄISEN MONISTA TUNNETUISTA SYNTYMÄPÄIVÄSANKAREISTA REIJO RUOTSALAINEN VOITTI URANSA TOISEN STANLEY CUPIN EDMONTONISSA 1990.
Sinä kesänä, meritoituneimpiin suomalaispuolustajiin lukeutuvan, ”Reksan” tulevan kauden seuraa aprikoitiin myös Radio Kajauksessa.
PÄIVÄNSANKARI 73v HANNU ARAVIRTA 26.3.2026
Jääkiekkovalmentaja Hannu Aravirta nousi huipulle valmentaessaan JyPHT:n liigajoukkuetta 90-luvun alussa. Kaudella 91-92 Aravirralta löytyi ylistävät sanat, kun iki-jyppiläinen Pertti Rastela siirtyi hetkeksi Kajaanin Hokkiin. Liigapelin perään aluksi puhuttiin kuitenkin JyP-hyökääjä Jyrki Jokisesta, jonka poika Roni Jokinen oli mukana, kun nyky-JYP:n tämän talvinen kausi päättyi maanantaina Jyväskylässä.
BERIT JA SYNTYMÄPÄIVÄ 16.3.2026 – Radio Kajaukselle Parrasvalot haastattelu taltioitiin 28.11.-91
Laulajista Berit on tehnyt monen muun kokeneen rinnalla vuosikymmenten mittaisen uran kevyen musiikin maailmassa. Suuri intohimo kevyttä musiikkia kohtaan, rohkeat ratkaisut ja tärkeät yhteistyökumppanit ovat olleet vauhdittamassa menestystä. Tiistain syntymäpäiväsankarista kuultiin reilut 34 vuotta sitten Parrasvalot -ohjelma, josta tässä on varsinaiset laulut riisuttu pois tekijänoikeussyistä.
PE 12.6. ON ESKON PÄIVÄ. HARVA TIETÄÄ, ETTÄ 10.5.2016 SITTEN KUOLLLEN RIKI SORSAN OIKEAT ETUNIMET OLIVAT ESKO RICHARD. VAPUN AATTONA 30.4.1992 RIKI SORSA VIERAILI RADIO KAJAUKSESSA JA KERTASI MENESTYKSEKKÄN URANSA TAITEKOHTIA
Esko Rechardt purjehti olympiakultaa finnjollallaan 1980. Pian siihen perään 1981 Esko Richard ”Riki” Sorsa luovi itsensä Suomen musiikin huipulle lyömällä kaikkien aikojen euroviisukarsinnoissa kovat kotimaiset ennakkosuosikit. Reggae OK edustikin maatamme sinä keväänä. Paljon muutakin ehti edesmenneen laulajan uralla tapahtua. Käännekohdaksi ja suosion takeeksi muodostui laulukielen vaihtaminen englannista suomeen.
Teköäly kuunteli Riki Sorsan haastattelun ja kirjoitti siitä suomenkuvalehtimaisen artikkelin
VIISINKERTAINEN STANLEY CUP -VOITTAJA JARI KURRI YLTÄÄ 66 VUODEN IKÄÄN 18.5.2026. KESÄLLÄ 1992 KURRI POHTI RADIO KAJAUKSEN HAASTATTELUSSA SIIHEN ASTISTA URAANSA, MIHIN KUULUIVAT JO TUOLLOIN NUORTEN EM-KULLAN RATKAISEMINEN, MENESTYSTALVET EDMONTONISSA, YLLÄTYSSIIRTO ITALIAAN JA NHL-PALUU MAANJÄRISTYSTEN LOS ANGELESIIN.
Kurri nähtiin 34v sitten Sotkamon pesisviikolla niin golf-tapahtumassa kuin räpylä kädessä kansallispelin haasteottelussakin. Hän pohdiskeli suhdettaan pesäpalloon ja mietti haastattelun aluksi sitäkin, onko käynyt Kainussa aiemmin.
KEIHÄÄN 1984 OLYMPIAVOITTAJA ARTO HÄRKÖNEN ÄÄNESSÄ RADIO KAJAUKSEN HARTAUSHETKESSÄ
Kainuussa talvella 1990 pidetyt SVUL:n talvikisat toivat paljon mielenkiintoisia vieraita maakuntaan. Nykyään harvoin, tai ei ollenkaan, julkisuudessa esiintyvä keihäänheiton olympiavoittaja Arto Härkönen osallistui pastori Veijo Laurosen kanssa Radion Kajauksessa kuultuun suurkisojen aikana pidettyyn pyhäaamun hartaushetkeen.
KAJAUKSEN MINÄ-OHJELMAN VIERAANA 1991 LÄÄNINROVASTI JA PUOLANGAN KIRKKOHERRA KYÖSTI JUNTUNEN
Radio Kajauksen nurkkapaaluihin kuului Minä-ohjelma, jossa avattiin tunnettujen kainuulaisten elämänpolkua. Omastaan kertoi myös Kyösti Juntunen, joka muistetaan erityisesti Puolangalla. Tarina etenee leppoisasti ja nykynuoria ehkä hämmästyttäenkin. Juntusen yksi mielenkiintoisimmista muistikuvista näet liittyy siihen, kun auto ajoi ensimmäistä kertaa hänen kotipihaansa.
KIRKOLLINEN TYÖ KAINUUN PRIKAATISSA JA PUOLUSTUSVOIMISSA
Sotilaspastori Valde Palola valottaa sitä, miten kirkollisen työn tekijä sujahtaa armeijan organisaatioon. Palola kertoo myös siitä, millaisissa asioissa pappi voi varusmiespalvelustaan suorittavia auttaa. Ohjelmassa mukana KaiPr:n henkilökunnankin näkemys kirkollisesta toiminnasta.
KIMMO KINNUNEN 58v 31.3.2026 JA RADIO KAJAUKSEN HAASTATTELUSSA 1990 HALLITSEVANA YLEISURHEILUN SOTILAINEN MAAILMANMESTARINA ENNEN EM-SPLITIÄ
Sotilaiden yleisurheilun MM-kilpailut pidettiin Kajaanissa Vimpelinlaakson kentällä 1990. Niissäkin kisoissa irtosi keihäästä mestaruus Suomeen, kun Juha Laukkanen onnistui. Ennen Kajaania CISM:n kisojen mestari oli maaliskuun viimeisen syntymäpäiväsankari Kimmo Kinnunen, jota vaivat kiusasivat ennen saman kesän Splitin EM-yleisurheilua.
SEURAAVANA KESÄNÄ KIMMO KINNUNEN VOITTI TOKIOSSA KEIHÄÄNHEITON MM-KULTAA. ÄÄNEKOSKELAINEN SYLVI TOURUNEN TEKI PIKATAHTIIN VOITTAJALLE OMISTETUN LAULUN KULTAA KIMMOLLE.
EM-kisat Tourunen kertoo projektista ja alkuun kuullaan myös Kinnusen näkemys teoksesta
MINISTERINÄKIN TOIMINUT MATTI LOUEKOSKI 14.4.2026 PÄIVÄNSANKARI JA MUKANA KAJAANISSA TUL:n MESTARUUSHIIHTOJEN TUNNELMISSA 1990
Holkerin hallituksessa aluksi oikeus- ja sittemmin valtiovarainministerinä työskennellyt Matti Louekoski iloitsi Kajaanissa 1990 erityisesti siitä, että Työväen Urheiluliiton seuroja edustaneet hiihtäjät alkoivat menestyä entistä paremmin. Louekoskelta löytyi myös ideoita maastohiihtourheilun kehitystyöhön.
ENSIMMÄISEN LÄHETYKSEN ALKU
Kainuun Paikallisradio Kajaus Oy aloitti virallisesti lähetyksensä lauantaina 28.10.1989. Studiossa ohjelmapäällikö Mauri Tammelan vieraana Radio Kajauksen avaussanat lausui Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Piippo. Alkuperäisessä avajaishetkessä Piipon mikrofoni jäi avaamatta ja juhlapuhe välittyi radion kuuntelijoille etäämmältä studioisännän mikrofonin kautta. Nykyajan tekoäly on kuitenkin äänen laatua parantanut.
MINUN MAKUUNI; TUNTI TOIVEMUSIIKKIA
LIUSKOSSA, RISTIJÄRVELLÄ 1990
Syksyllä 1992 kappaleet valitsi opiskelemaan palannut Mikko Hannula, joka halusi soitattaa vähän harvinaisempia ja ytimekkäästi perusteltuja lauluja. Ne on Minna Jauhiaisen juontamasta ohjelmasta poistettu, mutta upotettu tähän Youtube-linkkeinä yksi kerrallaan juontojen väliin.
9.Berit: Kulkijat kun rakastuu (tähän ei löydy Youtube-linkkiä)
Loppuyhteenveto: